Nykyajan elämäntyyli edellyttää usein istumista pitkään paikoillaan - tietokoneen tai telvision ääressä, autossa, koulussa tai työpaikalla. Ihminen on luotu liikkumaan, ja liikunta pitää elimistön terveenä.
Kun liikunta on liian vähäistä, se vaikuttaa myös mielialaan: olemme alakuloisia ja väsyneitä emmekä pysty ajattelemaan selkeästi.
Katselepa joskus, miten pikkulapsi on lähes joka hetki liikkeessä - ja vertaa häntä keskivertoaikuisiin. Olen huomanut omista lapsistani kun he olivat pieniä, heitä oli lähes mahdotonta saada pysymään aloillaan. He noudattivatkin vaistomaisesti ihmisen luontaista liikkumisen halua, ja niinpä he olivat notkeita ja rentoja.
Kaikkia ei houkuta ohjattu liikunta tai kuntosalilla käyminen. Mielialaa voi kuitenkin kohentaa huomattavasti millä tahansa liikunnalla - ripeä kävely, juoksu, tanssi, reipas kotitaloustyö, rikkaruohojen kitkeminen tai ruohonleikkuu ovat kaikki yhtä hyviä- ja liikunta on parhaita rentoutumiskeinoja silloin, kun on stressaantunut tai ahdistunut.
Kun aloitin opiskelun Niitylahdessa, ajoin autolla kaikkialle enkä harrastanut liikuntaa. Nyt olen hyödyntänyt tilaisuudet juosta, kävellä tai pyöräillä, koirani kanssa tulee paljon lenkkeiltyä.
Jos liikunnan harrastaminen ei ole säännöllistä, olisi sen harrastaminen hyvä aloittaa vain muutamalla minuutilla päivittäin. Hiljalleen kunnon kohentuessa liikuntaa tulisi lisätä päivittäin. Sohvaperunankin kannattaa aloittaa kuntoremontti esimerkiksi siitä, että kävelee työmatkat tai käy kaupassa pyöräillen.
Liikunta vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Sen vaikutukset näkyvät fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.
